Vallankumous lintokodossa : Suomenkielisten osakuntien radikalisoituminen 1965–1973

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus käsittelee Helsingin yliopiston suomenkielisten osakuntien radikalisoitumista vuosina 1965–1973. Ilmiötä on tarkasteltu erityisesti kolmen poliittiselta aktiivisuudeltaan erilaisen osakunnan – Hämäläis-Osakunnan (HO), Savolaisen Osakunnan (SavO) ja Keskisuomalaisen osakunnan (KSO) – kautta. Radikalisoitumisen korkeinta astetta tutkimuksessa edustaa Vanhan valtaajien henkisen perillisen, 1970-luvun alun Akateeminen sosialistiseuran (ASS) toiminta osakunnissa. ASS oli tuolloin ns. vähemmistökommunistien hallussa. Tutkimus tarkastelee myös oikeisto-opiskelijoiden vastareaktiota vasemmistoradikalismille. Tutkimuksen kannalta tärkeimpiä lähteitä ovat osakuntien, ASS:n ja HYY:n arkistot. Tutkimuskirjallisuudesta merkittävimmät teokset ovat dosentti Laura Kolben kirjoittama Eliitti, valta ja tradio (Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historia vuosilta 1960–1990) sekä radikalismia analysoiva Tapani Suomisen väitöskirja Ehkä teloitamme jonkun ja Marja Tuomisen väitöskirja ”Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia”. Kaikista tutkimuskohteena olleista tapahtumista ei ole arkistolähteitä tai tutkimusta, joten aikalaishaastattelut nousevat tärkeään asemaan.